Oli työ mikä tahansa, on sen tekeminen oikeilla työkaluilla ja sopivilla välineillä aina suurempi nautinto kuin väkisin ja väärillä vehkeillä. Sama pätee toki myös rännien puhdistukseen, johon onkin joukko erilaisia välineitä, joko jokaisen itse tekemiä tai suoraan kaupasta ostettavia. Tässä kirjoituksessa käydään läpi rännien puhdistus välineiden ja työkalujen osalta, pohditaan niiden hankintapaikkoja ja mietitään, miten ja mistä niitä voi tehdä itse.
Tärkeimmät välineet ja työkalut rännien puhdistukseen
- Turvavaljaat
- Viiltosuojahanskat
- Joustavat ja pitävät kengät
- Asialliset suojavaatteet
- Rännin pohjaan sopiva kauha tai lapio
- Tiskiharja tai vanneharja
- Viemärinavausjousi
- Ämpäri tai pussi roskien keräämistä varten
- Vesiletku ja vesipiste
Turvavaljaat pitävät katolla
Rännien puhdistuksessa tärkein työväline lähes poikkeuksetta on kunnolliset turvavaljaat. Hyvät turvavaljaat tuntuvat mukavilta päällä, niiden käyttö on vaivatonta ja niiden antama suoja horjahduksia ja muita lähelt piti tilanteita vastaan on verraton. Turvavaljaita tulee aina käyttää kun liikutaan katolla jonka reunoille ei ole asennettu riittävän tukevia kaiderakenteita. Ja sellaisia harvoin asennetaan rännien puhdistuksen ajaksi.
Valokuva Zak Bentley , Pexels
Turvavaljaiden kiinnitys on useimmilla omakotitalojen katoilla pieni haaste. Harvan omakotitalon katolle on asennettu luotettavia ja hyväksyttyjä kiinnityspisteitä valjaita varten, joten useimmiten rännien puhdistuksen yhteydessä tulee soveltaa määräyksiä valjaiden kiinnityksestä oman harkinnan mukaan.
Omakotitalojen savupiiput ovat useimmiten tukevia ja kestävät valjaiden kiinnityksen. Tämä ei kuitenkaan ole sääntö, vaan jokainen kohde on arvioitava erikseen.
Tiilikatolla valjaat voi saada kiinni esimerkiksi riittävän tukevaan ruoteeseen niin että irroittaa pari tiiltä paikaltaan. Myös tässä tapauksessa on varmistuttava siitä että kiinnityspiste on riittävän tukeva.
Monesti katoilla on erilaisia kattosiltoja, kattotikkaita tai vastaavia, joiden voi olettaa kestävän myös turvavaljaiden kiinnityksen. On huomioitava, että vaikka kattosilta kestää satakiloisen ukon, ei silta kestä välttämättä sitä voimaa joka tulee satakiloisen ukon tipahtaessa ja valjaiden yhtäkkiä tarratessa tunarin turvaan. Tällaisessa tapauksessa alas mätkähtävät sekä puhdistaja, turvavaljaat että osa kattorakenteista.
Turvavaljaat on pidettävä aina mahdollisimman hyvin päällä, ja turvavaljaiden köysi mahdollisimman lyhyellä ja mahdollisimman suorassa kulmassa ylöspäin katon suuntaan. Näin turvavaljaat ehkäisevät putoamisen jo ennen kuin sitä tapahtuu.
Turvavaljaiden käyttöön on perehdyttävä ja oikeat käytännöt opeteltava hyvin ennen kuin niiden varsinainen käyttö aloitetaan.
Viiltosuojahanskat suojaavat käsiä peltien ja rännien teräviltä kulmilta
Räystäillä työskenneltäessä ollaan useimmiten tekemisissä terävien pellinreunojen, tiilikaton kivisten päätyjen, ja rännien leikkauskohtien kanssa. Nämä kaikki yhdessä katolla olevien naulojen ja ruuvien kärkien kanssa ovat omiaan vahingoittamaan räystäskourujen puhdistajan käsiä ja aiheuttamaan ikäviä haavoja, naarmuja ja tulehdusvaaraa maatuneen roskan joutuessa ihon alle.
Kuva: Wurthin sivuilta. Kyseinen tuote löytyy tästä
Hyvät, vedenpitävät ja pitävät viiltosuojahanskat ovat räystskourujen puhdistuksessa erittäin mukavat. Usein roskia rännien pohjalta joutuu kaapimaan myös käsin, eikä se yleensä ole kuivaa hommaa. Kunnolliset viiltosuojahanskat myös suojaavat käsiä monen puhdistuksen ajan. Ne eivät ole kertakäyttötavaraa ja usein kestävät myös kevyen pesun ominaisuuksien kärsimättä.
Käsineiden alle on välillä mukava myös hieroa jokin käsiä suojaava voide. Näin käsien puhdistaminen on helpompaa ja mahdollisesti käsineiden reikiintyessä käsin pääsevä vesi ei imeydy ihoon kovin syvälle.
Hyvillä kengillä pysyy katolla
Joustavat, ja pitävät kengät, esimerkiksi kunnolliset lenkkitossut, ovat katon ja rännien puhdistuksessa paremmat kuin jäykät raksakengät. Joustavat kengät mukautuvat katon muotoihin paremmin, antavat jalalle paremman tuntuman ja mukautuvuutensa vuoksi myös pitävät kattopinnalla kovia jalkineita paremmin.
Mikäli rännien puhdistus tehdään nostokorista tai muulta tukevalta alustalta, ei jalkineiden merkitys ole niin suuri. Hyvien kenkien ominaisuuden korostuvat räystäskourujen puhdistuksessa niissä tapauksissa kun puhdistustyö tehdään katon kautta.
Suojavaatteet on mukavampi pestä kuin koko ukko
Vaikkeivät suojavaatteet olekaan työkalu jota rännien puhdistuksessa käytetään, tai varsinainen rännien puhdistusväline, ansaitsevat ne oman kappaleensa tälle alueelle.
Vaatetus pitää valita sen mukaan millaisessa kelissä, mitä kautta ja kuinka likaisia kouruja puhdistaa. Lähes roskattomien kourujen puhdistus nostolavalta onnistuu lähes vaatteessa kuin vaatteessa, kun taas aurinkoisella kelillä katolla kiipely vaatii erilaiset suojavaatteet.
Sadekelillä katolle ei usein ole mitään asiaa, mutta maastakäsin hoidettuna rännit voi toki puhdistaa myös sateella. Tällöin kunnolliset sadevaatteet, sadetakki ja sadehousut sekä kumisaappaat antavat mukavan suojan kosteutta vastaan. Sadevarusteet ovat hyviä myös silloin, kun räystäskourujen puhdistus tehdään kahdestaan niin, että toinen on maassa keräämässä roskia samalla kun toinen henkilö poistaa roskaa ränneistä ja heittelee alas.
Kuumalla ja kostealla kelillä rännien puhdistukseen on suositeltavaa valita kevyt vaatetus, varsinkin jos puhdistus edellyttää paljon kiipeilyä katolla ja hankalia asentoja. Sadevaatteet eivät päästä kosteutta sisään, mutteivät yleensä myöskään ulos, jolloin puhdistaja kunnollisen kumipuvun sisällä on loppujen lopuksi märempi kuin ilman sadevaatteita.
Kuumallakin kelillä on räystäskourujen puhdistuksessa hyvä suosia pitkähihaista paitaa. Hihat suojaavat käsivarsia paitsi likaantumiselta, hieman myös erilaisilta naarmuilta ja pistoilta joita voi syntyä peltien reunoista, nauloista ja ruuveista.
Roskien poisto kauhalla, lastalla tai kepillä, rännien muodosta riippuen.
No nyt päästään asiaan. Vihdoinkin varsinaisesti poistetaan niitä roskia eikä vaan lässytetä turvallisuudesta, kerrota että kumipuku on kuuma ja pohdita että mitä on jalassa.
Kaikki edellämainitut toki ovat erittäin tärkeitä turvallisen puhdistuksen kannalta, vaikkei niillä ole sen enempää tekemistä varsinaisesti puhdistuksen lopputuloksen kanssa.
Se, millä mistäkin rännistä parhaiten lika lähtee, pitää käytännössä kokeilla. Joitakin suuntaviivoja on kuitenkin mahdollista antaa, ja niitä seuraamalla öytää todennäköisimmin itselleen ja omalle rännilleen sopivat työkalut.
Roskien kaapiminen rännin pohjalta onnistuu yleensä parhaiten joko sopivalla kauhalla, kädellä tai jonkinlaisella kaapimella.
Kauhaksi on hyvä valita rännin pojan muotoja mukaileva ja rännin sisään helposti sopiva väline, joka ei ole niin kova tai terävä, että se olisi omiaan naarmuttamaan kourun pohjaa. Kourun pohjalle kertynyt hiekka ja pöly toki naarmuttavat, oli kyse millaisesta välineestä tahansa, mutta itse välineen ei ole suotavaa lisätä tätä vaikutusta.
Hyviä kauhoja voivat olla tasapohjaisessa rännissä esimerkiksi pieni äyskäri (usein kuitenkin liian leveä), lasten hiekkalapio (näitä on lukemattomia eri muotoisia ja kokoisia) tai pieni tasainen puutarhakauha. Tällaisen välineen voi kohtalaisen helposti myös itse leikata sopivan kokoisesta kantikkaasta, mieluiten neliön muotoisella profiililla varustetusta muovipullosta.
Mikäli rännin kiinnikkeet ovat yläpuolella, pitää huomioida välineen mahtuminen kiinnikkeiden alta tai vaihtoehtoisesti kiinnikkeen kohdalla kaapiminen tulee suorittaa esimerkiksi käsin.
Pyöreäpohjaisen räystäskourun puhdistamiseen käy pyöreämuotoinen rännikauha, pyöreäpohjainen pieni istutuskauha tai rännien puhdistukseen vartavasten suunniteltu rännilapio. Rännilapion pohja on senverran joustava, että sillä voi joissain tapauksissa puhdistaa myös kantikasta kourua.
Pyöreän kourun puhdistukseen sopivan lapion tai kaapimen voi valmistaa myös itse sopivan kokoisesta pyöreällä profiililla varustetusta muovipullosta.
Markkinoilla on olemassa myös erityisesti rännien pohjan muotoon mukailtuja erilaisia kaapimia, joiden materiaalina kuitenkin harmillisen usein on metalli. Tällöin on hyvä varmistaa etukäteen, ettei valmistuksessa mahdollisesti jääneet terävät kulmat pääse raapimaan kourun pohjaa.
Harjalla pinttynyt sammal rännin pohjalta pois
Lapion, kaapimen tai vastaavan jälkeen hyvänä kakkosena tulee sopivan pitkällä varrella varustettu harja. Räystäskourun puhdistukseen voi mainiosti käyttää työkaluna vaikkapa talosta löytyvää tiskiharjaa, tai hieman enemmän asialle omistautuneena hankkia työtä varten oman harjan.
Kourut saa harjattua puhtaaksi parhaiten kaarevalla harjalla, jollaisia ovat esimerkiksi edellämaiinittu tiskiharja ja useimmat vanneharjat. Vanneharjoissa on usein myös hieman pidempi varsi, joten niillä ylettyy kurkottelematta hankalampiin paikkoihin.
Harja kuin harja on oivallinen väline räystäskourun sisäpuoliseen puhdistamiseen sen jälkeen kun suurin osa kiinteästä roskasta on kerätty kourun pohjalta pois.
Viemärinavausjousi puhdistaa kätevästi syöksytorvien tukokset
Kun varsinaiset vesikourut on saatu puhdistettua, harjattua ja mahdollisesti vielä pestyä ulkopuolelta, on aika käydä syöksytorvien kimppuun.
Syöskytorvet ovat niitä pystysuoria ja pienillä mutkilla varustettuja putkia, joiden tehtävänä on ohjata vesi hallistusti sadevesikourusta sadevesikaivoon, tai tällaisen puuttuessa maahan niin, ettei rakennuksen sokkelia kastella tarpeettomasti.
Syöskytorvet voivat mennä tukkoon esimerkiksi puiden oksista, katolle lentäneestä salibandypallosta tai suuresta määrästä lehtiä, jotka rankkasateen aikana yhtäkkiä huuhtoutuvat syöksytorven mutkaan.
Syöskytorvien puhdistaminen onnistuu kaikista näppärimmin sopivan pituisella viemärinavausjousella tai vastaavalla jäykällä mutta taipuisalla työkalulla.
Tässä tapauksessa jousen ei kannata olla ylettömän pitkä, sillä pitkän jousen kerääminen katolla takaisin kerälle on joskus tuskattuttavaa puuhaa. Talon korkeudesta ja syöskytorvien muodosta riippuen voi olla hyvä sisällyttää varustukseen kaksikin eripituista jousta. Lyhyemmällä pärjää useimmiten ja syöksytorven alkumutkien avaamiseen riittää pääsääntöisesti noin 1,5 metrin pituinen jousi. Mikäli tukos on syvemmällä, keskellä syöksytorvea (joka on harvinaista), tarvitaan pidempää jousta. Lyhyellä avausjousella saa myös syöksytorven alamutkissa olevat tukokset avattua kätevästi.
Viemärinavausjousissa on useimmiten päässä sellainen spiraali, jonka on tarkoitus pystyä takertumaan viemrissä olevaan roskaan tai muuhun tukkeeseen. Tämä spiraali voi toki olla paikallaan myös räystäskouruja puhdistettaessa, kun varmistetaan että se ei ole terävä niin että se vaurioittaa suöksytorven sisäosia.
Aina kun jousi asetetaan syöksytorveen, tapahtuu pientä kulumaa syöksytorven pinnoitteessa, jonka vuoksi jousta tulee käyttää torvissa harkiten, lähinnä vain tukosten avaamiseen. Syöksytorven tarkistamiseen soveltuu parhaiten esimerkiksi vesi. Jos se tulee läpi samaa vauhtia kuin menee sisään, on putki yleensä auki.
Ämpärillä, pussilla tai jätesäkillä roskat kätevästi pois.
Kohteesta riippuen roskat on joko kerättävä suoraan rännistä, ne voi tiputtaa pihalle ja kerätä maasta, tai roskat rännistä voi viskoa ympäristöön.
Roskien kerääminen suoraan rännistä tulee kyseeseen useimmiten silloin kun rakennus on hienon nurmikon ympäröimä, rakennuksen ympärillä on herkästi likaantuvia kalusteita, ajoneuvoja tai muuta vastaavaa estettä, tai kun rakennuksen ulkopuoli on tehty likaantumiselle herkästä materiaalista, esimerkiksi rapattu tai muurattu vaalealla tiilellä. Roskien tiputtelu rännikorkeudelta maahan aiheuttaa aina jonkin verran roisketta.
Mikäli rakennus sijaitsee metsäisellä tontilla, ei ränniroskien heittäminen maahan ole yleensä mikään ongelma. Metsään kuuluu luonnollisesti maatuva lehti- ja oksa-aines, eikä maatumisen aloittaminen ränneissä tee lehdistä ja oksista sen kummempia kuin suoraan puista maahan tippuneet.
Räystäälle voi kätevästi ottaa mukaan esimerkiksi neliskulmaisen maalisangon jonka toisessa osassa säilyttää työkaluja ja toiseen osioon kerää roskaa rännistä. Mikäli maalisangon rautalankaista kahvaa vääntää hieman mutkalle, roikkuu sanko kätevästi rännin ulkoreunalla puhdistuksen aikana. Rännien kestävyys on varmistettava silloin kun niihin asetetaan roikkumaan jotain, sillä hyväkään ränni ei välttämättä kestä sangollista märkää ja osin maatunutta lehteä vahingoittumatta.
Vesiletku viimeistelee ja auttaa alkuun
Mikäli rännien pohjalla oleva roska on kovin kuivaa, voi joissain tapauksissa olla helpointa aloittaa rännien puhdistus kastelemalla kouru niin, että kourun pohjalla oleva aines kostuu ja irtoaa alustastaan.
Veden käyttö rännien puhdistuksen yhteydessä mahdollistaa myös kourujen huuhtelun puhtaaksi irtoaineksesta sen jälkeen kun suurimmat kiinteät roskat on ensin poistettu.
Kouruissa oleva sammal ja muu aines on harvoin kovin pinttynyttä ja jo pienikin kosteus yhdessä harjaamisen kanssa riittää irroittamaan suurimman osan rännien liasta.
On myös tilanteita jolloin ränneissä on niin vähän likaa, ettei muu puhdistus vesihuuhtelun lisäksi ole tarpeen. Tällöin huuhtelu aloitetaan räystäskourun yläpäästä ja ajetaan likaa veden avulla kourun laskusuuntaan ja syöksytorven kautta alas. Tällaista taktiikkaa ei kannata käyttää kuin vain todella tyhjiin kouruihin. Suuri määrä lehteä harvoin tulee huuhdeltunakaan hyvin läpi syöksytorvesta.
Rännien puhdistus työkalulla maasta käsin.
Markkinoille on tullut viimeaikoina pitkiä jatkoputkia joiden avulla räystäskourujen imuroiminen on mahdollista maasta käsin.
Lisäksi myytävänä on työkaluja, jotka voi asentaa jatkovarren päähän ja näin puhdistaa rännit kiipeämättä korkealle. Tällaiset jatkovarrelliset työkalut sopivat hyvi rännien puhdistukseen silloin, kun roskan määrä ei ole kovin suuri, eikä rännien kuntoa tarvitse arvioida ylhäältä käsin.
Tikkaat ja telineet apuvälineenä rännien puhdistuksessa
Tikkailta työskentely on useimmissa tapauksissa kiellettyä, ja tikkailta pitäisikin työskennellä aina mahdollisimman vähän. Mieluiten niin, että työskentelyn turvallisuus varmistetaan myös turvavaljailla. Telineiden kokoaminen rännien puhdistusta varten on taas useimmissa tapauksissa työn kokoon nähden liian suuri vaiva, jonka vuoksi rännit päädytään usein puhdistamaan joko maasta käsin, tikkailta, tai katon kautta kiipeämällä.
Joissakin tapauksissa on mahdollista tulla henkilönostimella niin lähelle rakennusta, että rännien puhdistus nostokorilla onnistuu ongelmitta. Omakotitalot ja kesämökit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta senverran nurmikoilla, hankalalla maastolla tai puilla ympäröityjä, ettei nostolavan käyttö räystäskourujen puhdistuksessa ole mahdollista.